(Kuvat ja teksti: Tarja Aittala)
Yhdistyksen 25.3. järjestämä avoin tilaisuus täytti Raision kaupungintalon valtuustosalin kiinnostuneista puolilleen. Tietokirjailija Tuomo Kesäläisen tiiviin esitystunnin aikana saatiin kuulla rotkoista, kuruista ja kanjoneista. Tietoa saatiin myös Varsinais-Suomen rotkoista retkeilykohteina.
Kesäläinen on yhdessä geologi Aimo Kejosen kanssa julkaissut Suomen rotkot -nimisen tietokirjan kesäkuussa 2014. Opus sisältää mm. kohdekuvat, ajo-ohjeet (myös gps-koordinaatit), geologiatietoutta ja kansantarinoita. Kattavan oppaan tekoon Kesäläinen kertoi aikaa menneen nelisen vuotta
Mikä määritellään rotkoksi?
Rotko käsitteenä on melko laaja sisältäen kurut, jääkauden jälkeen syntyneiden maanjäristysten tekemät isot avoraot, vanhat laaksot ja kanjonit, syvään uurtuneet puro- ja jokiraviinit sekä muut erikoiset rotko- ja kuoppamuodot.
Lähin rotko täältä katsottuna on Härmälän rotko Maskussa. Ahvenanmaalla tunnettu rotkomuodostelma löytyy Getabergetiltä ja se lienee tuttu ainakin Djupvikenin luonnonsataman saavuttaneille veneilijöille. Pohjois-Suomessa kuruja löytyy melko runsaasti, esimerkiksi Saariselällä Rumakuru, Savukoskella Pirunkuru, Ylläksellä Kellostapulin kuru. Ne ovat tuttuja paikkoja varmasti kaikille Lapin kävijöille.
Kevon ja Oulangan kanjonit ovat esimerkkejä vanhoista laaksoista. Nämä laaksot ovat olleet olemassa jo ennen jääkautta. Syvään uurtuneista puro- ja jokiraviineista esimerkkinä lähin on Raisionjoki, joskin se kulkee pitkin aika vaatimatonta raviinia. Vanhaa raviinia pitkin kulkee myös Häntälän notko Somerolla. Saariston alueella Kesäläisen mukaan ehkä hienoin rotko on Ryövärin rotko, joka löytyy Kuusiston saaren päästä Kaarinasta.
Aaveita, noitia ja pyhiä paikkoja
Kesäläinen kertoi moneen kohteeseen liittyvän mielenkiintoisia tarinoita ja legendoja. Tyypillisesti rotko luolineen on toiminut piileskelypaikkana. Tarina kertoo mm. Ahvenanmaan Getabergetin rotkomuodostelmissa piileskelleen ”sissipäällikkö” Stefan Löfvingin 1700-luvun isovihan aikana. Julma Ölkky on tämän hetkisen tietämyksen mukaan ainoa, josta on lisäksi löydetty kalliopiirroksia.
Rotkot retkeilykohteina
Aika moni rotko on helposti saavutettavissa merkityn luonto-/patikkapolun varrella. On myös kohteita, joiden ympäristöön on muotoutunut kansallispuisto. Esimerkiksi Helvetinjärven kansallispuisto Pirkanmaalla koostuu miljoonia vuosia vanhoista rotkolaaksoista.
Turvallisesti rotkolla
Mikäli teet rotkoretkiä, muista turvallisuustekijät. Putoamis – ja kivivyöryvaara, talviaikaan lumivyöryvaara sekä myös eksymisvaara ovat realiteetteja, joita et halua kohdata. Näiden realiteettien lisäksi kannattaa muistaa myös roskaton retkeily – mitä viet luontoon, jaksat myös kuljettaa sen repussa takaisin kotiin.
Lisätietoja
Tuomo Kesäläinen & Aimo Kejonen: Suomen Rotkot